Meidän joulu

Joulu on yksi vuoden kohokohdista. Silloin on aika rauhoittua, nauttia herkullisesta ruuasta ja viettäää aikaa perheen kanssa. Tai niin ainakin meillä vietetään joulua. 
Meidän joulu oli tänä vuonna hieman erilainen viime vuoteen verrattuna. Osa postauksen kuvista on otettu puhelimella. 



Milo odottaa lahjoja




Ensinnäkin, itse oli aatonaaton kotona. En ole aatonaattona ollut kotona koko päivää melkein kahteenkymmeneen vuoteen. Viimeksi silloin, kun Cia oli 3 vuotias.

Tein siis kyllä töitä kotitoimistossa mutta pääsin lopettamaan työpäivän nyt hyvissä ajoin ja aloittamaan jouluvalmistelut. Tänä vuonna myös nuoripari ja Amanda viettivät jouluaaton meidän kanssa ja he tulivat meille jo aatonaattona. 
Muina vuosina on mennyt aina pikkutunneille valmistelujen ja siivouksen kanssa mutta ei nyt. Ilta meni saunoessa ja perheen kanssa höpötellessä. 







Aattona heräsimme herkulliseen kinkun tuoksuun. 
Päivä aloitettiin totta kai riisipuurolla, milläs muulla. Monille on tapana piilottaa manteli puuron joukkoon, meillä ei.  
Aamupalan jälkeen nuoripari koristeli kuusen ja kantoivat lahjat kuusen alle. 
Milo oli kuin pieni lapsi ja ihan tohkeissaan lahjoista eikä meinannut lähteä ilman lahjoja mihinkään. :D 



koska avataan lahjat



Amandakaan ei tainnut olla oikein innoissaan siitä, että lahjat jaetaan vasta syömisen jälkeen illalla.







Joulusaunassa tuli tietysti myös käytyä. Meillä on myös tapana pukeutua hieman paremmin jouluaattona. Harmittaa, kun en ottanut tekemästäni silmämeikistä kuvaa. Pitääkin tehdä se tässä joku kerta uudelleen, käytin siinä NYX:n punaista irtoglitteriä.

Päivän hämärtyessä lähdimme käymään hautausmaalla. Vaikka olen käynyt jouluisin haudalla viemässä kynttilät niin nyt näinä kahtena vuonna se on ollut raskasta. 
Ei sitä vieläkään halua uskoa, että rakas taata on poissa.    
Meillä haudalla käynti on kuulunut jouluun niin kauan kuin itse muistan ja Cia on käynyt syntymästään asti. Ensimmäisen joulun hän odotti autossa, koska silloin tihutti vettä ja kadut olivat peilijäätä. 



Haudalla käynti kuuluu jouluun




Haudalla käynnin jälkeen olikin sitten vuorossa se odotettu hetki eli ruokailu. Itsetehdyt laatikot ovat vain ihan parhautta ja tänä vuonna onnistui muuten imelletetty perunalaatikkokin melkein yhtä hyvin kuin äidin tekemä. Tänä vuonna tein myös ensimmäisen kerran karjalanpaistia, koska vävyehdokas oli sitä tottunut aina jouluisin syömään. 












Ruokailun jälkeen Milokin pääsi avaamaan lahjoja :D Harmi, kun siitä en saanut yhtään kuvaa :D 

Olin tainnut minäkin olla kiltti, koska sain muutaman lahjan. Jos teitä kiinnostaa nähä mun lahjat niin tehdä niistä lahjoista oman postauksen. 





Aattoilta  meni perheen kanssa pelatessa ja suklaata syödessä. 


Joulupäivänä otimme suunnan Härmään Antin porukoille. Siellä onneksi oli lunta ja aurinkokin näyttäytyi! 



pinkki auringonlasku


Kyllä joulu on vaan vuoden parasta aikaa! Siis, jos kesää ei lasketa :D 

Kuuluuko teidän jouluun jotain perinteitä, jotka seuraavat vuodesta toiseen? 

Love





Tammikuu

Tammikuu on jo hyvässä vauhdissa ja se tuo mukanaan monia kivoja juttuja niin työn, kun bloginkin parissa. 

Ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa osallistua taas Makro Tex -haasteeseen. Kyseessä on Pienilintu-blogin järkkäämä valokuvahaaste, missä joka viikko on aina uusi teema. Kuva julkaistaan tiistaisin ja Pienilintu-blogin sivuille linkataan linkki omaan postaukseen. Sieltä pääset näkemään myös muut haasteeseen osallistujat. 

Vuoden ensimmäisen haasteen aiheena on tammikuu. 

Tämän kuvan otin eilen illalla Tampereen Arboretumissa ja ulkona näyttää tälläkin hetkellä lähes suht harmaalta. Toivottavasti koko tammikuu ei ole samanlainen. 


Tampere tammikuisena iltana



Kiitos muuten kaikille arvontaan osallistuneille. Voittajaan otan yhteyttä vielä tämän päivän aikana. Täältä blogin puolelta poistan kommentit, koska niissä on näkyvillä meiliosoitteet. 

Kivaa tiistaita! 

Love